Solakan Dandies

Kotiuduimme lauantaina ja teimme vielä ostoskierroksen lähialueen huonekaluliikkeisiin. Koirat oli viety kotiin sitä ennen ja ne valtasivat välittömästi sohvan. Ella kuorsasi täyttä häkää kun lähdimme. Illansuussa haettiin pizzat ja kun ne olivat uunissa lämpiämässä Ellassa tapahtui silmiinpistävä muutos. Se oli vaisu ja levoton. Vaelsi rauhattomana ympäriinsä ja ei osannut asettua aloilleen. Arvelimme että se kaipaisi ulos. Tuskin pääsimme viittä askelta ulko-ovea pitemmälle kun se lyyhistyi maahan. Ei muuta kun sylikyydillä äkkiä takaisin sisälle ja soitto päivystävälle eläinlääkärille. Nyt oli jotain pahasti vialla! Eläinlääkäri arveli että kyseessä olisi virtsatietulehdus ja ehdotti että tulisimme vasta seuraavana päivänä. Emäntä pysyi tiukkana ja ilmoitti että tulemme kyllä tänään sillä koiralla on kovasti kipuja ja ne alkoivat oudon äkkiä. Saimme ajan tunnin päähän eli klo.22.00.

Otimme mennessämme Ellalta virtsanäytteen klinikalle viemisiksi. Se analysoitiin ja Ellalta otettiin verinäyte ja vatsa ultrattiin. Diagnoosi kuului: kohtutulehdus jossa kohdunkaula on kiinni ja joka on edennyt märkäkohduksi. Hoitokeinoina olisi kohdunpoisto tai antibiootit. Meille oli tärkeintä säilyttää Ellan henki ja mahdollinen jalostusarvo oli toisarvoista, joten päätös oli hyvin yksinkertainen: kohdunpoisto. Ja koska tulehdusarvot olivat huippukorkealla ja tulehdus oli edennyt jo munuaisin asti päätimme että mitä pikimmin se tehtäisiin, sen parempi. Eläinlääkäri soitti paikalle avustavan hoitajan ja Ella valmisteltiin leikkaukseen. Se pääsi leikkauspöydälle jo reilun tunnin kuluttua. Ja ikinä ei aika ole kulunut niin hitaasti kuin silloin nuo kaksi tuntia jolloin odotimme kuulumisia leikkaussalista kuluivat!

Neiti leikkauksen jälkeen

Kahden aikaan yöllä saimme vihdoin kuulla uutisia. Leikkaus itsessään oli sujunut hyvin. Märkäeritteen täyttämä kohtu oli saatu kokonaisuudessaan poistettua ilman ongelmia. Ella tosin ei ollut meinannut nukahtaa millään. Se oli keskittynyt kuuntelemaan mihin emäntä katosi samasta huoneesta. Ja nyt se ei sitten halunnut herätä. Eläinlääkärin arvio toipumisesta oli, että Ella ei kenties toipuisi sillä tulehdus oli todella paha ja hän ihmetteli ääneen miten se oli kestänyt sellaisia kipuja niin tyynesti. Ja sitä ei vielä tässä vaiheessa tiedetty miten tulehdus vaikuttaisi jatkossa munuaisten toimintaan. Toimisivatko ne normaalisti vai olisiko niihin jäänyt joitain pysyviä vaurioita. Lisäksi saimme kuulla eläinlääkärin arvioinnin Ellan kohdusta (olimme pyytäneet häntä tutkimaan sen) sekä hänen arvionsa siitä mikä oli aiheuttanut kohtutulehduksen juuri Ellan kohdalla.

Pyysimme saada päästä Ellan luo. Emännän äänen kuullessaan Ella alkoi kakoa ja availla silmiään. Mamman tyttö, ihan sata prosenttisesti, totesi emäntä, ja kaikki olivat täysin samaa mieltä.

Tästä johtuen Ella ei jäänyt klinikalle yöksi vaan saimme tuoda sen kotiin. Eläinlääkäri arveli että se toipuisi paremmin kotona kuin yksin vieraassa paikassa ja outojen ihmisten ympäröimänä. Olimme samaa mieltä ja lupasimme ottaa välittömästi yhteyttä jos Ellalle tulisi komplikaatioita tai sen voinnissa tapahtuisi pienikin huolestuttava muutos tai ilmenisi jotain tavallisuudesta poikkeavaa. Ella matkusti toivorikkaan (kaikista varoituksista huolimatta) emännän sylissä kotiin ja pääsi sitten sänkyyn ja emännän kainaloon nukkumaan pois anestesia-tokkuraa.

Seuraavan päivänä soitimme (sopimuksen mukaan) eläinlääkärille ja kerroimme Ellan tilanteen. Nukutusaineen vaikutuksen lakatessa klo. 04.00-7.30 Ella oli huonovointinen ja valitti hiljaa. Sitten se rauhoittui nukkumaan. Herättyään se sai lääkkeet ja söi hieman kypsennettyä kanaa (Ellan ehdotonta herkkua!). Tämän jälkeen sen olo parani huomattavan nopeasti. Muutaman tunnin kuluttua se jo pomppasi sohvalle nukkumaan ja halusi ulos pissille. Saman iltana se alkoi myös kiinnostua ulkona ollessaan hajuista ja ilmoitti omaan persoonalliseen tapaansa kahdella haukahduksella kun tulimme ovesta ulos, että täältä hän tulee. Se alkoi olla oma itsensä vaikka varoikin edelleen sohvalta alas hyppäämistä. Ylöspäin loikat sen sijaan sujuivat hyvin. Ilmeisesti alastulon aiheuttama tärähdys teki kipeää. Tiistaina iltapissilenkin aikana Ella kunnostautui saamalla kiinni elämänsä ensimmäisen rotan! Ruoka maistui normaalisti ja se oli jo täysin oma itsensä.

Toipuminen kävi kaiken kaikkiaan yllättävän nopeasti. Hoidimme leikkaushaavaa ohjeiden mukaan ja torstaina olimme jälleen yhteydessä hoitaneeseen eläinlääkäriin ja annoimme hänelle tilannekatsauksen. Sitten muutaman päivän kuluttua olikin vuorossa tikkien poisto ja verikokeet ja pissinäytteet sen toteamiseksi, ettei Ellalle ollut jäänyt mitään suurempaa ja peruuttamatonta vikaa tuosta tulehduksesta.

Onneksi neitonen saatiin nopeasti hoitoon ja apu tuli ajoissa. Seuraavana päivänä olisi todennäköisesti ollut liian myöhäistä ja olisimme menettäneet pienen prinsessamme. Meillä oli hyvää onnea matkassa kun pääsimme lääkäriin niin pian ja leikkaus onnistui hyvin!

Kaikilla ei ole käynyt aivan yhtä hyvä tuuri kuin meillä. Olemme äärettömän kiitollisia jokaisesta päivästä jonka saamme Ellan kanssa viettää.

Ellan ensimmäinen rotta - vain 2 vuorokautta leikkauksen jälkeen

Entä mitä seuraamuksia tai vaikutuksia kohdunpoistosta sitten on ollut pitemmällä ajanjaksolla?
No, juoksuja Ellalle ei luonnollisestikaan enää tule eikä se voi tietenkään saada pentuja. Aluksi Ella myös lihoi hyvin herkästi. Tuntui että pienikin suupala toi lisäkiloja. Mutta se meni ohi noin puolessa vuodessa. Nyt se syö normaalisti. Samoin luonne muuttui aluksi hiukan. Ella ei selvästikään tiennyt onko se "lintu vai kala". Se tutki tarkasti pissinsä moneen otteeseen eikä voinut käsittää miksi pojat olivat sen perään eri lailla kuin aiemmin. Mutta sitäkin kesti vain jokusen kuukauden. Sen jälkeen se on ollut tasaisen hyvällä tuulella ja hyvin leikkisä ja iloinen. Oikeastaan se on muuttunut parempaan suuntaan, sillä juoksujen tuomat hormonaaliset muutokset saivat sen välillä huippu iloiseksi ja välillä apeaksi. Nyt se on aina hyväntuulinen. Niin ja karvan laatu ei ole muuttunut miksikään, se on aivan samanlainen kuin ennenkin, eikä ole pehmennyt lainkaan.

Kohtutulehduksesta yleensä

Kohtutulehdus eli pyometra voi esiintyä minkä ikäisillä koirilla tahansa, yleensä sitä kuitenkin esiintyy enemmän vanhemmilla koirilla.

Hormonaaliset muutokset vaikuttavat kohdun seinämään. Juoksun jälkeen progesteroni-nimisen hormonin taso säily kohonneena 8-10 viikon ajan. Tuona aikana kohdun seinämä paksuuntuu tiineyttä varten. Jos koira ei tule tiineeksi useista juoksuista huolimatta kohdun seinämä paksunee entisestään ja siihen alkaa muodostua pieniä kystia. Kystat ja paksuuntunut kohdunseinämä luovat ihanteelliset olot bakteerien kasvulle. Tuo korkea progesteronitaso myös estää kohtua supistumasta ja siten pääsemästä eroon tulehduseritteistä.

Bakteerit pääsevät kohtuun kohdunkaulan kautta. Normaalisti se on tiukasti kiinni, mutta juoksujen aikana se avautuu jotta siittiöt pääsisivät sisään ja tiineys olisi mahdollinen. Avonaisen kohdunkaulan kautta sisälle pääsevät sekä emättimen normaalit bakteerit, että vieraat ja ulkopuoliset bakteerit.

Kohtutulehduksen oireet riippuvat siitä onko kohdun kaula auki vai kiinni. Jos kohdunkaula on auki tulehduserite pääsee valumaan ulos. Silloin hännän alla ja takapään turkissa on usein pahanhajuista ja vaaleaa eritettä. Eritettä voi olla myös koiran makuupaikoilla tai siinä missä se on hiljattain istunut. Jos kohdunkaula on kiinni tulehduserite ei pääse poistumaan kohdusta vaan kertyy kohdun sisään. Kohtu laajenee "grillimakkaran" näköiseksi ja lopulta repeää ellei koiraa saada ajoissa hoitoon. Kohdussa olevat bakteerit myös vapauttavat toksiinimyrkkyä joka kulkeutuu verenkiertoon. Tällöin koira tulee erittäin kipeäksi hyvin lyhyessä ajassa. Myrkky vaikuttaa munuaisiin ja tästä johtuen nartulla saattaa esiintyä lisääntynyttä juomista ja runsasta virtsaamista. Muita oireita joita saattaa esiintyä ovat kuumeilu, alakuloisuus, ripulointi, oksentelu ja väsymys. Lisäksi suurentunut vatsa tai epätavallinen emätinvuoto voivat viitata kohtutulehdukseen. Varmin tapa diagnosoida kohtutulehdus on ultraäänitutkimus. Lisäksi tutkitaan virtsa ja veriarvot.

Suositelluin hoitomuoto on kohdunpoistoleikkaus. Siinä poistetaan sekä kohtu että munasarjat. Aluillaan olevan tulehtuneen kohdun poisto on suurin piirtein samanlainen toimenpide kuin koiran normaali sterilointi. Jos taas tulehdus on edennyt pitkälle ja kohtu suurentunut märkäeritteen vaikutuksesta toimenpide on huomattavasti monimutkaisempi. Mikäli tulehdus on lievä sitä voidaan yrittää hoitaa myös lääkkeillä. Hoitamattomana kohtutulehdus johtaa koiran kuolemaan.

Dandie yhdistyksemme vuonna 2004 teettämän terveyskyselyn mukaan kohtutulehdus oli varsin yleinen sairaus. 77 nartusta 19:sta oli ollut kohtutulehdus ja prosentteina tämä tarkoittaa 14,6 %. Eli joka kuudes narttu keskimäärin sairastuu siihen. Nartuilta joita ei tulla käyttämään jalostukseen sterilointi poistaa sekä kohtutulehduksen että ei-toivotun tiineyden riskin.

Kokemus kohtutulehduksesta